Parse-Error.com :: GenesisTalk

Etsi sivustosta

: Valitse toinen kategoria : T�m�n kategorian etusivulle : Yhteydenotot ja palaute : Keskustelut :

Muut sivut kategoriassa Evoluution ja luomisen vastakkainasettelusta :johdanto aiheeseen Kreationismille kiusallisia tosiasioita tieteess� ja Raamatussa. Kemiallisen evoluution suhde biologiseen evoluutioon Termodynamiikka ja evoluutio Kreationismin 12:sta tyypillisen v�itteen kumoaminen Vedenpaisumus vuotaa kuiviin tieteellisten argumenttien edess� Nuoren maan kreationistien sis�isest� h�mmennyksest� esimerkki Duane Gish:v��ristely� ja toiveajattelua RNA-molekyylien itsest��n syntyminen ja hy�dyllinen mutaatio Tieteen teoriat : onko evoluutio "vain teoria" Muslimioppineet tunsivat evoluution jo tuhat vuotta sitten Evoluution toiminnasta todisteita Tunnetut ID-kreationistit muuttaneet kantaansa: hyv�ksynt� ihmisen esi-isille ja el�m�n luonnolliselle kehitykselle "Evoluutio-kriittinen analyysi"-teos tieteellisen kritiikin tarkastelussa Spetnerin geneettisen informaation mittaamismenetelm�n arviointia Onko maa nuori vai vanha :nuoren maan kreationismin peruskysymys Kreationistien "tieteellinen geologia" ep�onnistui j�lleen : he itse tunnustavat Mit� retrovirukset ja pseudogeenit kertovat evoluutiosta? Genesiksen alkumaailmasta : voisiko se olla toimiva ekosysteemi, kriittisi� kysymyksi� kreationisteille Lis�� t�st� aiheesta Evoluution toiminnasta todisteita

Muut sivut kategoriassa

Evoluution ja luomisen vastakkainasettelusta :johdanto aiheeseen Kreationismille kiusallisia tosiasioita tieteess� ja Raamatussa. Kemiallisen evoluution suhde biologiseen evoluutioon Termodynamiikka ja evoluutio Kreationismin 12:sta tyypillisen v�itteen kumoaminen Vedenpaisumus vuotaa kuiviin tieteellisten argumenttien edess� Nuoren maan kreationistien sis�isest� h�mmennyksest� esimerkki Duane Gish:v��ristely� ja toiveajattelua RNA-molekyylien itsest��n syntyminen ja hy�dyllinen mutaatio Tieteen teoriat : onko evoluutio "vain teoria" Muslimioppineet tunsivat evoluution jo tuhat vuotta sitten Evoluution toiminnasta todisteita Tunnetut ID-kreationistit muuttaneet kantaansa: hyv�ksynt� ihmisen esi-isille ja el�m�n luonnolliselle kehitykselle "Evoluutio-kriittinen analyysi"-teos tieteellisen kritiikin tarkastelussa Spetnerin geneettisen informaation mittaamismenetelm�n arviointia Onko maa nuori vai vanha :nuoren maan kreationismin peruskysymys Kreationistien "tieteellinen geologia" ep�onnistui j�lleen : he itse tunnustavat Mit� retrovirukset ja pseudogeenit kertovat evoluutiosta? Genesiksen alkumaailmasta : voisiko se olla toimiva ekosysteemi, kriittisi� kysymyksi� kreationisteille

Lis�� t�st� aiheesta

Evoluution toiminnasta todisteita

Endogeeniset retrovirukset ja pseudogeenit Tukevat evoluutiota, mutta ongelma kreationismille Lis�tty 4.09.03 13:21 1. Endogeeniset retrovirukset Endogeeniset retrovirukset (ERV) ovat j��nteit� menneisyydess� tapahtuneista loisien aiheuttamista virusinfektioista. Joissakin tapauksissa kopioita retroviruksien genomeista on l�ydetty is�nt�eli�n genomista ja n�it� retroviruksen geneettisi� kopioita kutsutaan endogeenisiksi (passiivisiksi) retrovirussekvensseiksi. ERV:it siis ovat viruksia, jotka sy�tt�v�t perim�ns� is�nt�soluun. Sen j�lkeen solussa viruksen DNA liitt�� itsens� satunnaiseen kohtaan is�nt�solun genomia koodaamallaan entsyymill�, joka katkaisee is�nt�solun DNA:n ja yhdist�� sen uudestaan liitt�en viruksen genomin t�h�n muodostuneeseen v�liin. AIDS-virus on esimerkki retroviruksista: se sijoittaa omaa genomiaan is�nt�eli�n kuten ihmisen genomiin. Tavallisesti ERV:it tartuttavat ainoastaan somaattisia soluja, jolloin ne kopioituvat tyt�rsoluihin solun mahdollisesti jakautuessa. Mutta joskus k�y niin, ett� ERV liitt�� perim�ns� ituradan solun genomiin, mink� seurauksena eli�n j�lkel�iset kantavat jokaisessa solussaan t�t� kyseist� virusta tai siit� j�ljelle j��nytt� LTR:��. Jos n�in p��see tapahtumaan sukusuloissa viruksen DNA periytyy viruksen kantajan j�lkel�isillekin, vaikkakin t�m� on aika harvinainen tapahtuma. Mutta juuri t�m� ERV:ien DNA:n periytyminen antaa tukea makroevoluutiolle, lajien polveutumista toisista lajeista . ERV:en avulla voidaan osoittaa sukulaisuussuhteita lajien v�lill� ja saada viite siit�, ett� kahdella lajilla on yhteinen esi-is� . T�m� seikka tekee ERV:it hyvin merkitt�viksi - ja samalla eritt�in kiusallisiksi kreationismille, joka kielt�� lajien polveutumisen. Evoluutioteorian viitekehyksess� ei retroviruksista ja vastaavista ilmi�ist� ole mit��n ongelmallista, vaan ne selittyv�t helposti (lajien yhteisill� esi-isill�). Ihmisen geenist�st� noin yhdess� prosentissa on l�ydetty ERV, yhteens� noin 30 000 erilaista ERV:ia on kunkin ihmisyksil�n genomissa (Sverdlov, E. D. ,2000 " Retroviruses and primate evolution ." BioEssays 22: 161-171. [PubMed]). Tunnetaan v�hint��n seitsem�n erilaista yhteist� ERV:i� ihmisell� ja simpanssilla samoissa tai l�hes samoissa paikoissa ihmisen ja simpanssin genomia. T�m� luku tulee kasvamaan todenn�k�isesti sit� mukaa, mit� tarkemmin ihmisen genomia kartoitetaan. Normaalisti n�m� retrovirukset tartuttavat ainoastaan somaattisia soluja, jolloin ne kopioituvat tyt�rsoluihin solun mahdollisesti jakautuessa. Kuitenkin joskus t�llainen virus sattuukin liitt�m��n perim�ns� ituradan solun genomiin, mink� seurauksena syntyv� eli� kantaa jokaisessa solussaan t�t� kyseist� virusta tai siit� j�ljelle j��nytt� LTR:��. Esimerkiksi jossain vaiheessa ihmisapinoiden esi-is�n genomissa olevaan kromosomiin 15 j�i t�llainen retroviruksen LTR -sekvenssi, joka v�hitellen levisi koko populaation kunnes koko lajin perim� sis�lsi t�m�n saman DNA-jakson. Jossain vaiheessa t�st� esi-is�lajista haarautuivat erillisiksi lajeiksi sek� simpanssit ett� ihmiset , jotka kumpikin kantavat nyky��nkin t�t� samaa virus-DNA:ta. Katso t�lt� sivulta punaisella merkitty kyseisest� retroviruksesta j�ljellej��nyt LTR-sekvenssi ihmisen genomista. T�ll� sivulla on vastaava kohta simpanssin genomista. Koska siis ERV:t liitt�v�t itsens� satunnaiseen kohtaan kromosomia/genomia on eritt�in pieni todenn�k�isyys, ett� t�m� sama sekvenssi olisi liittynyt toisistaan riippumatta samaan kohtaan kahdella eri lajilla. Huomattavasti yksinkertaisempi ja todenn�k�isesti selitys t�lle havainnolle on, ett� jossain vaiheessa sek� ihmisen ett� simpanssin yhteinen esi-is� sai kyseisen sekvenssin genomiinsa, josta se on kopioitunut eteenp�in uusille sukupolville ja siirtyi lopulta sek� simpansseille ett� ihmisille kun n�m� lajit erkaantuivat esi-is�st��n. Joidenkin harvojen em�sparien kokoinen siirros t�ss� tapauksessa on selitett�viss� luontevasti em�sparien deleetio-/ duplikaatiomutaatiolla jossain muussa kohtaa ko. kromosomia. Kun viel� verrataan sek� ihmisen ett� simpanssin kyseist� LTR-sekvenssi� kesken��n, havaitaan ett� 1924:st� em�sparista ainoastaan 13 poikkeavat kesken��n . N�iden poikkeavuuksien m��r�ll� voidaan vahvistaa l�hisukulaisiksi uskottujen lajien eroavaisuutta toisistaan: mit� enemm�n poikkeavuutta, sit� kauempaa sukua ja mit� v�hemm�n poikkeamia, sit� l�heisemm�t sukulaislajit. Ihminen Homo Sapiens on siten hyvin l�heist� sukua simpanssille , joidenkin tutkijoiden mukaan molempia voi pit�� jo samana lajina. Toiseksi eniten ihmisen kanssa yhteisi� retroviruksia l�ytyy gorillalta ja kolmanneksi eniten orangilta. Katso t�lt� sivulta havainnollistava kuva. 2. Pseudogeenit : sytokromi c T�ll� sivulla esitell��n tutkimus molekyylievoluutiosta. Esimerkiksi yksi ihmisen pseudogeeni (mik� ei siis koodaa proteiinia) on n. 85% identtinen rotan toisen sytokromi c -geenin kanssa. Pseudogeenitkin selittyv�t helposti evoluution viitekehyksess�, mutta kreationismille t�m�kin tosiasia on hyvin vaikea sovittaa heid�n maailmankuvaansa: miksi Jumala olisi luonut ihmisen genomiin saman sytokromi c:n geenin, joka on rotan kiveksiss�? Ent� miksi Jumala olisi asettanut simpanssin ja ihmisen genomiin samoihin kohtiin retroviruksia - neh�n ovat merkkej� sairaudesta ja k�rsimyksest� eik� sellaista pit�nyt olla alkuper�isess� luomakunnassa kuten ei kuolemaakaan? Miksi Jumala olisi luomisessa asettanut samoja toimimattomia pseudogeenej� eri eli�lajeille? Lis�� tosiasioita sytokromi c:st� ( t�ll� sivulla lis�� materiaalia sytokromi-c:st�. Ihmisten ja apinoiden geenitutkimuksista tietoa my�s t��lt� ): ihmisen ja simpanssien sytokromi c on identtinen . Rhesusapinan ja ihmisen v�lill� eroa on vain yhden aminohapon verran. Kreationistit ovat koettaneet selitt��, ett� "itsen�isten infektioiden ansiosta suuri joukko kahden lajin yksil�it� voisi saada saman retrovirusinfektion", mik� olettamus edellytt�isi, ett� kaikilla yksil�ill� virus iskee t�sm�lleen samaan kohtaan ituradan DNA:ta. Mutta ei ole olemassa sellaista havaintomateriaalia, joka voisi vahvistaa tuollaisen olettamuksen retrovirusten hakeutumisesta t�sm�lliseen paikkaan DNA:ssa eri eliolajeilla. Kreationistit eiv�t voi muuta kuin p��tell� taas kerran - kuten alla olevassa lainauksessa ongelmaa pohtivalta kreationistisivulla -, ett� "emme ymm�rr� t�t� asiaa viel�" ja "tutkimattomia ovat Jumalan tiet". Mutta t�m� vain ei ole merkityksellinen vastaus tieteellisess� keskustelussa. Se kuvaa vain kreationistien haluttomuutta hyv�ksy� tosiasioita kun ne ovat ristiriidassa heid�n maailmankuvansa kanssa. "It is an improvable theological assertion that God would not place the same nonfunctional sequences at the same locus in separate species. He may have a purpose for doing so that is beyond our present understanding. The objection that placing nonfunctional sequences at the same locus in separate species would make God guilty of deception is ill founded. God cannot be charged fairly with deception when we choose to draw conclusions from data that contradict what He has revealed in Scripture". Ihmisell� ja simpanssilla on tasan sama sytokromi c proteiinisekvenssi. Jos emme hyv�ksy teoriaa yhteisest� esi-is�st� simpanssille ja ihmiselle on todenn�k�isyys tuollaisen samanlaisen proteiinisekvenssin ilmaantumiselle v�hemm�n kuin yksi 1093:sta. T�ten suuri samanlaisuus ko. proteiineissa on hyvin huomattava vahvistus teorialle yhteisest� esi-is�st� (siis makroevoluutiosta). Sit�paitsi simpanssin ja ihmisen sytokromi c eroaa vain noin 10 aminohapolla kaikista muista nis�kk�ist�. Todenn�k�isyys, ett� kaikilla nis�kk�ill� olisi n�in samankaltainen sytokromi c on hyvin pieni. Vastav�itteen� on k�ytetty olettamusta, ett� pienet erot toiminnallisuudessa sytokromien v�lill� voisivat aiheuttaa proteiinisekvenssien samanlaisuuden. Olettamus on kuitenkin ep�todenn�k�inen, koska se vaatisi valtavan joukon l�hes samanlaisia sekvenssej�, joiden olisi oltava fenotyypilt��n toisistaan erottamattomissa. Sit�paitsi l�hes samanlaiset sekvenssit eiv�t v�ltt�m�tt� tuota l�hes samanlaisia toimintoja.

Lis�tty 4.09.03 13:21

Endogeeniset retrovirukset (ERV) ovat j��nteit� menneisyydess� tapahtuneista loisien aiheuttamista virusinfektioista. Joissakin tapauksissa kopioita retroviruksien genomeista on l�ydetty is�nt�eli�n genomista ja n�it� retroviruksen geneettisi� kopioita kutsutaan endogeenisiksi (passiivisiksi) retrovirussekvensseiksi. ERV:it siis ovat viruksia, jotka sy�tt�v�t perim�ns� is�nt�soluun. Sen j�lkeen solussa viruksen DNA liitt�� itsens� satunnaiseen kohtaan is�nt�solun genomia koodaamallaan entsyymill�, joka katkaisee is�nt�solun DNA:n ja yhdist�� sen uudestaan liitt�en viruksen genomin t�h�n muodostuneeseen v�liin. AIDS-virus on esimerkki retroviruksista: se sijoittaa omaa genomiaan is�nt�eli�n kuten ihmisen genomiin.

Tavallisesti ERV:it tartuttavat ainoastaan somaattisia soluja, jolloin ne kopioituvat tyt�rsoluihin solun mahdollisesti jakautuessa. Mutta joskus k�y niin, ett� ERV liitt�� perim�ns� ituradan solun genomiin, mink� seurauksena eli�n j�lkel�iset kantavat jokaisessa solussaan t�t� kyseist� virusta tai siit� j�ljelle j��nytt� LTR:��. Jos n�in p��see tapahtumaan sukusuloissa viruksen DNA periytyy viruksen kantajan j�lkel�isillekin, vaikkakin t�m� on aika harvinainen tapahtuma. Mutta juuri t�m� ERV:ien DNA:n periytyminen antaa tukea makroevoluutiolle, lajien polveutumista toisista lajeista . ERV:en avulla voidaan osoittaa sukulaisuussuhteita lajien v�lill� ja saada viite siit�, ett� kahdella lajilla on yhteinen esi-is� . T�m� seikka tekee ERV:it hyvin merkitt�viksi - ja samalla eritt�in kiusallisiksi kreationismille, joka kielt�� lajien polveutumisen. Evoluutioteorian viitekehyksess� ei retroviruksista ja vastaavista ilmi�ist� ole mit��n ongelmallista, vaan ne selittyv�t helposti (lajien yhteisill� esi-isill�).

Ihmisen geenist�st� noin yhdess� prosentissa on l�ydetty ERV, yhteens� noin 30 000 erilaista ERV:ia on kunkin ihmisyksil�n genomissa (Sverdlov, E. D. ,2000 " Retroviruses and primate evolution ." BioEssays 22: 161-171. [PubMed]). Tunnetaan v�hint��n seitsem�n erilaista yhteist� ERV:i� ihmisell� ja simpanssilla samoissa tai l�hes samoissa paikoissa ihmisen ja simpanssin genomia. T�m� luku tulee kasvamaan todenn�k�isesti sit� mukaa, mit� tarkemmin ihmisen genomia kartoitetaan.

Normaalisti n�m� retrovirukset tartuttavat ainoastaan somaattisia soluja, jolloin ne kopioituvat tyt�rsoluihin solun mahdollisesti jakautuessa. Kuitenkin joskus t�llainen virus sattuukin liitt�m��n perim�ns� ituradan solun genomiin, mink� seurauksena syntyv� eli� kantaa jokaisessa solussaan t�t� kyseist� virusta tai siit� j�ljelle j��nytt� LTR:��. Esimerkiksi jossain vaiheessa ihmisapinoiden esi-is�n genomissa olevaan kromosomiin 15 j�i t�llainen retroviruksen LTR -sekvenssi, joka v�hitellen levisi koko populaation kunnes koko lajin perim� sis�lsi t�m�n saman DNA-jakson. Jossain vaiheessa t�st� esi-is�lajista haarautuivat erillisiksi lajeiksi sek� simpanssit ett� ihmiset , jotka kumpikin kantavat nyky��nkin t�t� samaa virus-DNA:ta. Katso t�lt� sivulta punaisella merkitty kyseisest� retroviruksesta j�ljellej��nyt LTR-sekvenssi ihmisen genomista. T�ll� sivulla on vastaava kohta simpanssin genomista.

Koska siis ERV:t liitt�v�t itsens� satunnaiseen kohtaan kromosomia/genomia on eritt�in pieni todenn�k�isyys, ett� t�m� sama sekvenssi olisi liittynyt toisistaan riippumatta samaan kohtaan kahdella eri lajilla. Huomattavasti yksinkertaisempi ja todenn�k�isesti selitys t�lle havainnolle on, ett� jossain vaiheessa sek� ihmisen ett� simpanssin yhteinen esi-is� sai kyseisen sekvenssin genomiinsa, josta se on kopioitunut eteenp�in uusille sukupolville ja siirtyi lopulta sek� simpansseille ett� ihmisille kun n�m� lajit erkaantuivat esi-is�st��n. Joidenkin harvojen em�sparien kokoinen siirros t�ss� tapauksessa on selitett�viss� luontevasti em�sparien deleetio-/ duplikaatiomutaatiolla jossain muussa kohtaa ko. kromosomia.

Katso t�lt� sivulta havainnollistava kuva.

T�ll� sivulla esitell��n tutkimus molekyylievoluutiosta. Esimerkiksi yksi ihmisen pseudogeeni (mik� ei siis koodaa proteiinia) on n. 85% identtinen rotan toisen sytokromi c -geenin kanssa. Pseudogeenitkin selittyv�t helposti evoluution viitekehyksess�, mutta kreationismille t�m�kin tosiasia on hyvin vaikea sovittaa heid�n maailmankuvaansa: miksi Jumala olisi luonut ihmisen genomiin saman sytokromi c:n geenin, joka on rotan kiveksiss�? Ent� miksi Jumala olisi asettanut simpanssin ja ihmisen genomiin samoihin kohtiin retroviruksia - neh�n ovat merkkej� sairaudesta ja k�rsimyksest� eik� sellaista pit�nyt olla alkuper�isess� luomakunnassa kuten ei kuolemaakaan? Miksi Jumala olisi luomisessa asettanut samoja toimimattomia pseudogeenej� eri eli�lajeille?

Lis�� tosiasioita sytokromi c:st� ( t�ll� sivulla lis�� materiaalia sytokromi-c:st�. Ihmisten ja apinoiden geenitutkimuksista tietoa my�s t��lt� ): ihmisen ja simpanssien sytokromi c on identtinen . Rhesusapinan ja ihmisen v�lill� eroa on vain yhden aminohapon verran.

Kreationistit ovat koettaneet selitt��, ett� "itsen�isten infektioiden ansiosta suuri joukko kahden lajin yksil�it� voisi saada saman retrovirusinfektion", mik� olettamus edellytt�isi, ett� kaikilla yksil�ill� virus iskee t�sm�lleen samaan kohtaan ituradan DNA:ta. Mutta ei ole olemassa sellaista havaintomateriaalia, joka voisi vahvistaa tuollaisen olettamuksen retrovirusten hakeutumisesta t�sm�lliseen paikkaan DNA:ssa eri eliolajeilla.

Kreationistit eiv�t voi muuta kuin p��tell� taas kerran - kuten alla olevassa lainauksessa ongelmaa pohtivalta kreationistisivulla -, ett� "emme ymm�rr� t�t� asiaa viel�" ja "tutkimattomia ovat Jumalan tiet". Mutta t�m� vain ei ole merkityksellinen vastaus tieteellisess� keskustelussa. Se kuvaa vain kreationistien haluttomuutta hyv�ksy� tosiasioita kun ne ovat ristiriidassa heid�n maailmankuvansa kanssa.

"It is an improvable theological assertion that God would not place the same nonfunctional sequences at the same locus in separate species. He may have a purpose for doing so that is beyond our present understanding. The objection that placing nonfunctional sequences at the same locus in separate species would make God guilty of deception is ill founded. God cannot be charged fairly with deception when we choose to draw conclusions from data that contradict what He has revealed in Scripture".

Ihmisell� ja simpanssilla on tasan sama sytokromi c proteiinisekvenssi. Jos emme hyv�ksy teoriaa yhteisest� esi-is�st� simpanssille ja ihmiselle on todenn�k�isyys tuollaisen samanlaisen proteiinisekvenssin ilmaantumiselle v�hemm�n kuin yksi 1093:sta. T�ten suuri samanlaisuus ko. proteiineissa on hyvin huomattava vahvistus teorialle yhteisest� esi-is�st� (siis makroevoluutiosta). Sit�paitsi simpanssin ja ihmisen sytokromi c eroaa vain noin 10 aminohapolla kaikista muista nis�kk�ist�. Todenn�k�isyys, ett� kaikilla nis�kk�ill� olisi n�in samankaltainen sytokromi c on hyvin pieni.

Vastav�itteen� on k�ytetty olettamusta, ett� pienet erot toiminnallisuudessa sytokromien v�lill� voisivat aiheuttaa proteiinisekvenssien samanlaisuuden. Olettamus on kuitenkin ep�todenn�k�inen, koska se vaatisi valtavan joukon l�hes samanlaisia sekvenssej�, joiden olisi oltava fenotyypilt��n toisistaan erottamattomissa. Sit�paitsi l�hes samanlaiset sekvenssit eiv�t v�ltt�m�tt� tuota l�hes samanlaisia toimintoja.

Kerro sivustosta kaverille

� 2002-2003 Timo Tiainen. Sivut on optimoitu toimimaan tavallisimmilla suhteellisen uusilla selaimilla. Jotkin tyylim��ritykset vaativat n�ky�kseen v�hint��n IE 5.5 selaimen